Mahdollisuuksien Kouvola
Väestömäärän kasvu on edellytys talouden vahvistumiselle ja palveluiden ylläpitämiselle. Kovasti puhutaan vetovoimatekijöistä täsmentämättä yhtään tarkemmin, mitkä ovat oikeasti niitä Kouvolan vetovoimatekijöitä. Yhden mielestä se on vireä keskusta, toisen mielestä monta vireää taajamaa ja kolmannen mielestä se on elinvoimainen maaseutu.
Ainakin yksi selkeä vetovoimatekijä on paikkakunnan ilmapiiri. Siihen kuuluu toisten kunnioittaminen: kaikilla kouvolalaisilla on oikeus peruspalveluihin asuinpaikasta riippumatta. Vastakkainasettelut, kuten kaupunki vs. maaseutu, Kouvola vs. Kuusankoski pitää lopettaa. Erilaiset asuinympäristöt on nähtävä vetovoimatekijänä - Kouvolalla on tarjota asuinpaikkoja kaikenlaisesta elämänmuodosta haaveileville: modernia kaupunkikeskusta palveluineen tai kaupunkiasumista jokinäkymillä, maaseutua tilaa kaipaaville ja pikkukyliä yhteisöllisyyttä arvostaville. - Pidetään näistä kaikista kiinni.
Kaupungin verokertymän kannalta on kannattavaa houkutella paikkakunnalle työssäkäyvää ja aktiivisessa iässä olevaa väestöä. Lapsiperheet kuluttavat eniten palveluja ja vilkastuttavat siten elinkeinoelämää varsin laajasti. Ensimmäinen askel tämän väestöryhmän saamiseksi paikkakunnalle on työpaikat. Meidän pitää saada Kouvolaan lisää yrityksiä ja opiskelijoita. Yrittäjäystävällinen ilmapiiri, edulliset toimitilat, ketterä kaavoitus ja yhteistyö oppilaitosten kanssa on ehdottomia kehityskohteita.
Työpaikan jälkeen heti seuraavaksi paikkakunnalle muuttaja alkaa miettimään, missä asuisi. Lapsiperheet arvostavat usein väljää omakotiasumista alueella, missä päiväkodit, koulut ja liikuntapalvelut ovat lähellä. On todella lyhytnäköistä viedä nämä palvelut pois asuinalueilta, missä lapsiperheet viihtyvät. Jos niin kovin moni haluaisi Kouvolan keskustassa asua, niin olisihan Halkotorille suunnitellut kerrostalot ja muutkin keskustaan suunnitellut uudet kerrostalot jo rakennettu.
Yhtä aluetta ei voi eikä saa kehittää toisten kustannuksella - ei edes Kouvolan keskustaa. Vireä kaupunkikeskus tarvitsee elämää ja tapahtumia, mikä toisi asiakkaita ravintoloihin ja liikkeisiin - ei niinkään uimahallia. On mietittävä vakavasti, mitä hyötyä saisimme miljoonien investoinnilla keskelle kaupunkia verrattuna siihen, että mahdollistaisimme lähipalvelut eripuolille kaupunkia, mikä takaisi hyvän asumisviihtyvyyden ja sujuvan arjen asuinpaikasta ja -muodosta riippumatta. Tapahtumateltat Kouvolan keskustassa piti lopettaa, koska teltat häiritsivät asukkaita. Keskustassa on pääasiassa toimistoja ja muutama ravintola. Onko kovin järkevää satsata miljoonia euroja siihen, että väkisin saadaan elämää keskustaan vastoin keskustassa asuvien tahtoa, vai satsataanko vähän vähemmän rahaa alueille ja tapahtumiin, joissa ihmiset luontaisesti viihtyvät. Vähemmällä satsauksella tarkoitan sitä, että luotetaan markkinatalouteen, joka ohjaa ja näyttää, missä tapahtumia kannattaa järjestää ja mihin saadaan väkeä tulemaan.
Eikä sovi unohtaa mökkiläisiä - joukossa niitä, jotka etätyön yleistymisen myötä viihtyvät vapaa-ajanasunnoillaan entistä pidempiä aikoja vuodessa. Olisiko tässä potentiaalia saada uusia vakituisia asukkaita, jos vapaa-ajanasuntojen muuttamista ympärivuotisiksi helpotettaisiin? Joka tapauksessa mökkiläiset moninkertaistavat usean kylän asukasmäärät kesäkuukausiksi. He maksavat kiinteistöveronsa Kouvolaan ja käyttävät kauppoja - myös keskustan kauppoja - ja muita palveluita ja tuovat rahaa paikkakunnalle. Heille Kouvola näyttäytyy siten, kuin Kouvola kohtelee heidän mökkikyliään. Näkevätkö he vireän kaupungin, jossa on myös elävä maaseutu vai näivettyvän kylän?