Kouvolan talous tarvitsee äkkimuutoken
Kun Kouvolassa päätettiin yhdistää kaksi toimialaa, luulin että rakennemuutos on vihdoinkin aloitettu ja ryhdytty siivoamaan ylimääräisiä johtajia ja päälliköitä pois - niin kuinkas kävikään? Saimme yhden johtajan lisää ja hallinnon kulut vain lisääntyivät.
On täysin aiheetonta hehkuttaa, että talous oli positiivinen viime vuonna. Ilman valtion tukia kaupungin talous olisi ollut alijäämäinen 1,7 miljoonaa ja ilman opettajien lomautuksia tappiota olisi tullut 7,2 miljoonaa euroa. Eikö ole jo aika tehdä rakennemuutos vai joudutaanko jatkamaan näitä lomautuksia? Tässä taloudellisessa tilanteessa on täysin järjetöntä ottaa velkaa ja törsätä suuruudenhulluihin uudishankkeisiin. Ensin pitää elvyttää talous, saada työpaikkoja ja veronmaksajia ennen kuin rakennamme hulppeita rakennuksia alati vähenevälle väelle.
Osin palveluiden supistaminen on perusteltua, jos lasten ja nuorten määrä vähenee on syytäkin tarkastella koulu- ja päiväkotiverkostoa kriittisesti ja tehdä ikäviä lopetuspäätöksiä. Koulujen lakkauttamisten lisäksi opettajia on lomautettu, mutta onko toimialalta vähentynyt yhtään päällikköä tai johtajaa? Miksi heitä tarvitsee olla organisaatiossa edelleen kuuden kunnan verran, kun toimintoja on supistettu?
Ymmärrän, että hallinnosta säästäminen on vaikeaa, koska virkamiehet tekevät esitykset säästötoimista ja kukapa haluaisi omaa organisaatiotaan supistaa, joten säästöt kohdistuvat aina tavallisten kuntalaisten palveluihin, vaikka palvelut olisivat hyvinkin edullisesti ja kustannustehokkaasti tuotettu. Tässä on nyt käynyt niin, että häntä heiluttaa koiraa. Eivät virkamiehet voi sanella luottamusmiehille, mitä tehdään - kyllä luottamusmiesten tehtävänä on antaa selkeät ohjeet miten ja mistä tulee säästää ja virkamiesten toimia työrukkasina.
Päällikön palkka näyttää Kouvolan kaupungilla olevan on noin 6000,00 euroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa sosiaalikuluineen noin 95000,00 euron vuosikulua - johtajien palkkakustannukset ovat vieläkin suuremmat. Vertailun vuoksi: viime vuonna päätettiin lakkauttaa avustukset kyläyhteisöiden ylläpitämiltä liikuntapaikoilta. Tällaisen liikuntapaikan kustannukset kaupungille ovat olleet noin 2500,00 euroa/vuosi, sisältäen veden ja sähkön. Jokainen voi itse laskea kuinka monta kuntalaisille erittäin tärkeää matalan kynnyksen liikuntapaikkaa ylläpidettäisiin yhden päällikön palkalla - rahaa riittäisi paljon muuhunkin.
Uuden uimahallin ja kulttuuritalon rakennuskustannuksissa on otettava huomioon myös vanhojen purkukustannukset ja kustannukset vanhojen rakennusten käyttötarkoitusten muutoksista. Vaihtoehtona pitää esittää avoimesti myös selkeät laskelmat siitä, kuinka paljon vanhojen korjaus tulisi maksamaan, sillä tyhjillään rapistuvat rakennukset eivät Kouvolan imagoa paranna. Ei ole kestävää kehitystä purkaa vanhoja käyttökelpoisia rakennuksia, jos ne voidaan korjata. Investointien pitää tuoda lisää tuloja tai merkittäviä kustannussäästöjä ennen kuin niihin voidaan ryhtyä.
Kaupungin talous saadaan nousuun vain, jos saamme muuttotappion pysäytettyä ja lisää asukkaita. Tällöin on panostettava yritystoiminnan edellytyksiin, saatava tänne lisää työ- ja opiskelupaikkoja sekä kaupunkilaiset viihtymään. Tällöin negatiiviset viestit kaupungistamme maailmalle eivät lähde ainakaan omien kuntalaisten puheista.
Käyrälammen alueen kaavoitus on erinomainen esimerkki siitä, miten kaupunki voi parantaa ja edesauttaa yritystoiminnan edellytyksiä Kouvolassa. Ehkäpä saamme alueelle yksityisen toimijan toimesta sen paljon toivotun virkistysuimalan - tai jopa kylpylähotellin.
Mahdollisimman laaja lähipalveluiden verkko lisää kuntalaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä. On aika kuunnella kuntalaisten mielipidettä konsulttien asemesta. Turha syyttää Kouvolaa, koska Kouvola olemme me. Me valitsemme päättäjät äänestyskopissa.